Anton Kangas ja Härmäläisiä

Anton Kangas (lukioikäiseksi saakka Kankaanpää 16.9.1867 Alahärmä – 23.3.1904 Nummelan parantola Nurmijärvi) oli ylioppilas, kansakoulunopettaja sekä aloitteleva kirjailija, jonka vanhemmat olivat talollinen, kirkonisäntä sekä lautamies Kaapo (Gabriel) Kankaanpää ja hänen vaimonsa Vilhelmiina Stroka.
Nuorena keuhkotautiin kuollut Kangas oli aloittanut oppikoulunkäyntinsä 1884 Vaasan lyseossa ja oli ensimmäisiä alahärmäläinen tässä koulussa. Ensimmäinen oli hänen isoveljensä Kaappo Kaaponpoika Kankaanpää, joka tosin lopetti koulunkäyntinsä 1881 opiskeltuaan siellä vain alle vuoden. Lukion Anton aloitti Oulun lyseossa, jonne Pohjanmaan radan valmistumisen takia olivat syntyneet hyvät yhteydet. Ylioppilaaksi Anton pääsi 1892 Oulun lyseosta 25-vuotiaana.
Luokkakuva Vaasan suomalaisen lyseon oppilaista. Anton Kangas on kuvassa toiseksi alimmaisessa rivissä oikeanpuoleisin. Valokuva Vaasan suomalaisen lyseon matrikkelista 1880–1930.

Luokkakuva Vaasan suomalaisen lyseon oppilaista. Anton Kangas on kuvassa toiseksi alimmaisessa rivissä oikeanpuoleisin. Valokuva teoksesta Vaasan suomalainen lyseo 1880–1930.

Helsingin yliopistossa Kangas opiskeli ensin juridiikkaa ja sitten Suomen kirjallisuuden historiaa, psykologiaa ja arabiaa. Hänen opiskelutovereitaan olivat muun muassa Ilmari Kianto, Heikki Klemetti ja Otto Manninen. Opintojen jäätyä kesken Kangas muutti 1897 ensin väliaikaiseksi ja vuodesta 1902 vakinaiseksi kansakoulunopettajaksi Kangasniemelle.
Anton Kangas sai valmiiksi 1800- ja 1900-luvun vaihteeseen mennessä käsikirjoituksen näytelmään Härmäläisiä, joka jäi julkaisematta ja mahdollisesti myös esittämättä. Vaikka alkuperäinen käsikirjoitus on hävinnyt, on Artturi Järviluoma kopioinut sen käsin nykyisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS:n) Kirjallisuusarkistossa säilytettäviin vihkoihin.Jäljennökseksi käsikirjoituksen voi päätellä Järviluomalle vieraista henkilö- ja paikannimistä sekä sellaisista Härmänkylään liittyvistä yksityiskohtaisista tiedoista ja tapahtumakuvauksista, joista hänellä ei kylää tuntemattomana ole voinut olla edellytyksiä kirjoittaa. Härmäläisiä-näytelmän käsikirjoitus päätyi Järviluoman haltuun luultavasti silloin, kun Kangas toimi hänen kotiopettajanaan.
Vuonna 1914 Järviluoma julkaisi vähäisin muutoksin omissa nimissään Härmäläisiä-näytelmän uudella nimellä Pohjalaisia ja lisäsi siihen Kauhavalta ja muualta Etelä-Pohjanmaalta kerätyt kansanlaulut. Lisäksi hän vaihtoi kirjakielisen esityksen lievästi murteelliseksi sekä nimesi muutamat härmäläiset henkilöhahmot toisiksi. Järviluoma muutti talollisen Erkki Karrin ja hänen lastensa sukunimen Harriksi, Mäkiluoman muorin Hilapielen Hetaksi, Holman Köysti -häjyn Karjanmaan Köystiksi ja Luoman suutarin Niemen suutariksi. Sukunimistä Harri, Karjanmaa ja Niemi ovat kauhavalaisperäisiä eli ilmeisesti kansanlaulujen keräysmatkalta 1907 saatuja, kun taas Hilapielen Heta lienee tekaistu taikka lempinimi. Lisäksi Karrin / Harrin palvelijan Sannan etunimi vaihtui Liisaksi. Todettakoon myös, että Alahärmässä vaikutti kaksikin Holma-nimistä häjyä: Kustaa Holma (1838–1908) sekä hänen poikansa Juho Kustaa (1866–1898).
Kangas oli innokas nuorisoseuramies ja fennomaani. Hän oli perustamassa sekä Alahärmän että Kangasniemen nuorisoseuroja – viimeksi mainitussa hän oli myös esimies – sekä toimi lisäksi jonkin aikaa Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran hallituksessa.
Kangas piti iltamissa ja eri järjestöjen tilaisuuksissa lukuisia kansallismielisiä esitelmiä ja puheita. Uuden vuosisadan alussa hän matkusti Englantiin kartuttamaan kielitaitoaan ja siirtyi sen jälkeen lyhyeksi aikaa Pohjois-Karjala- lehden toimittajaksi Joensuuhun. Siellä hän oli perustamassa urheiluseura Joensuun Katajaa toimien myös lyhyen aikaa sen ensimmäisenä puheenjohtajana.
Kankaan puoliso oli vuodesta 1901 talollisentytär Ida Juhontytär Tahvonen Kangasniemeltä, s. 21.11.1874. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä, joista vain Helga Maria, s. 13.11.1903, eli aikuisikään.

 

Härmäläisiä

Härmäläisiä on nuorena keuhkotautiin kuolleen aloittelevan kirjailijan Anton Kankaan (1867-1904) vuosien 1896 ja 1901 välillä kirjoittaman näytelmän käsikirjoitus, jonka Artturi Järviluoma sai haltuunsa. Järviluoma kopioi näytelmän nykyisin SKS:n Kirjallisuusarkistossa säilytettäviin vihkoihin sekä julkaisi käsikirjoituksen vähäisin muutoksin ja täydennyksin omissa nimissään 1914 nimellä Pohjalaisia sekä lisäsi siihen keräämiään kansalauluja. Käsikirjoituksen ensimmäisen kopioversio on kirjakielinen, mutta Järviluoma muutti tekstin lievästi murteelliseksi.
Lisäksi Järviluoma vaihtoi seuraavat alkuperäiset roolihahmot toisiksi (suluissa Pohjalaisten vastaava): talollinen Erkki Karri sekä hänen lapsensa (Harri), Mäkiluoman muori (Hilapielen Heta), häjy Holman Köysti (Karjanmaan Köysti),Luoman suutari (Niemen suutari) sekä palveluspiika Sanna (Liisa). Nimien vaihdokset, joita ensimmäisessä versiossa on yhteensä kymmeniä, Järviluoma teki yliviivaamalla alkuperäiset nimet ja kirjoittamalla niiden päälle uudet.
Sukunimistä Harri, Karjanmaa ja Niemi ovat kauhavalaislähtöisiä eli ilmeisesti kansanlaulujen keräysmatkalta 1907 saatuja, kun taas Hilapielen Heta on todennäköisesti tekaistu tai lempinimi. Todettakoon myös, että Alahärmässä vaikutti kaksikin Holma-nimistä häjyä: Kustaa Holma (1838–1908) sekä hänen poikansa Juho Kustaa (1866–1898). Juuri Härmäläisten kirjoittamisen aikoihin Holmat olivat ajankohtaisesti esillä, sillä 1898 isä-Holma tappoi poikansa Juho Kustaan. Tapaus lienee vaikuttanut siihen, että Holmat pääsivät omalla nimellään Härmäläisiä-näytelmään (Holman Köysti).
Härmäläisiä-näytelmän alkuperäinen käsikirjoitus on hävinnyt tai hävitetty.
Lähteet

Katso myös

* Lapuan laki -dokumentti

*  Pitäjäkuri

*  Puukkojunkkarit

Reino Kallio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

%d bloggers like this: