Euroopan ja Suomen asuttaminen alku (genetiikan mukaan)

Karttaselitys

  1. Nykyihminen (homo sapiens) syntyi noin 300 000 vuotta sitten Afrikassa. Sieltä osa heistä  siirtyi Lähi-itään noin 100 000 vuotta sitten.
  2. Ihmiset liikkuivat itään, ja osa heistä rantautui Australiaan noin 50 000 vuotta sitten.
  3. Ihmisiä muutti myös Keski-Aasiaan mammutteja metsästämään.
  4. Keski-Aasiasta osa lähti Eurooppaan noin 40 000 vuotta sitten. Vanhastaan täällä asui neandertalinihmisiä, joiden perimää suomalaisissa on noin 2–4 %.
  5. Keski-Aasiasta ihmisiä siirtyi Beringin salmen yli Amerikkaan noin 20 000 vuotta sitten. Uusimpien tutkimusten mukaan myös Euroopasta olisi siirtynyt asukkaita samoihin aikoihin suoraan Amerikkaan pohjoisen jääsiltaa pitkin.
  6. Kiinaan siirtyneistä ihmisistä osa muutti pohjoiseen ja länteen noin 10 000 vuotta sitten.
  7. Euroopassa metsästäjä-keräilijäihmiset selvisivät jääkaudesta muutamissa taskuissa, joita oli mm. Pyreneillä. Balkanilla, Mustanmeren pohjoispuolella. Taskuista ihmiset alkoivat jään vetäytyessä liikua pohjoiseen. Metsästäjä-keräilijät olivat tummaihoisia ja sinisilmäisiä.
  8. Irakin–Turkin alueella ihmiset (H-äitilinja) oppivat viljelemään maata noin 8000 vuotta sitten ja alkoivat levittäytyä Eurooppaa kohti ja päätyivät aina pohjoiseen asti.
  9. Noin 5000 vuotta sitten Eurooppaan tuli idästä paimentolaisia, joita on nimitetty jamnoiksi ja jotka toivat mukanaan indoeurooppalaiset kielet. Heidän myötään syntyi myös nuorakeraaminen kulttuuri. Suomalaismiesten DNA:sta noin 10 % kuuluu jamnojen klaaniin.
  10. Suomeen saapui uutta itäistä väestöä (N-M 178 isälinja) Baltiasta viimeistään noin 2000 vuotta sitten ja heidän mukanaan tuli myös suomen kieli, joka saattoi aluksi olla vain viron kielen murre.
Geneettisesti lähimpänä nykysuomalaisia ovat tässä järjestyksessä: ruotsalaiset ja virolaiset, sitten mordvalaiset ja venäläiset, sitten ukrainalaiset, puolalaiset, latvialaiset ja liettualaiset. Saamelaiset ovat kauempana suomalaisista kuin ruotsalaiset virolaisista.
Geneettisesti Suomi jakautuu vielä kahtia: länsisuomalaiseen ja itäsuomalaiseen perimään. Raja kulkee Vaasasta Lappeenrantaan. Geneettisesti itä- ja länsisuomalaiset saattavat olla keskenään erilaisempia kuin minkään muun eurooppalaisen maan asukkaat – itäsuomalaisten perimä poikkeaa länsisuomalaisista enemmän kuin brittien pohjoissaksalaisista.
Saamelaiset ovat saapuneet Norjaan kahta reittiä: toiset tulivat lännestä Norjan rannikkoa pitkin pohjoiseen, toiset tulivat idästä, ja Norjassa ryhmät sekoittuivat. Saamen kieli syntyi noin 3000 vuotta sitten. Tuhat vuotta sitten suurimassa osassa Suomea puhuttiin saamensukuisia kieliä.
Kaikki eurooppalaiset kansat ovat sekoitus kolmesta ihmisryhmästä: 1. Euroopan muinaisista metsästäjä-keräilijöistä, 2. Lähi-idän viljelijöistä ja  3. Idän arojen karjankasvattajista.
9-11.?  Saamelaisten, suomalaisten, venäläisten ja mordvalaisten geeneissä on lisäksi itäaasialaista tai siperialaista perimää, jota ei tavata muualta Euroopasta. Suomalaisten perimästä on noin 5–10 % samanlaista kuin nykyisin Kiinassa ja Japanissa. Tuliko tämä geeni heti jääkauden väistyessä vai myöhemmin eli viimeistään noin 2000 vuotta sitten?
On mahdollista, että keski- ja pohjoisvenäläiset ovat kielensä vaihtaneita suomalais-ugrilaisia, koska venäjää puhuvat slaavit eivät ole perimältään erilaisia kuin saman alueen uralilaisia kieliä puhuvat kansat.
Lähde: Nousiainen, Anu, Keitä me olemme? HS 3.3.2017.

 

Siperialaisen geeniperimän siirtyminen Suomeen

Siperialaisen perimän siirtyminen Suomeen

Mui­nais-DNA pal­jas­taa: saa­me­lai­sis­sa ja suo­ma­lai­sis­sa on sa­maa si­pe­ria­lais­ta pe­ri­mää

27.11.2018 

Tuore tutkimus osoittaa, että Suomeen on virrannut runsaasti geeniperimää Siperiasta asti. Perimältään saamelaisten kaltaista väestöä on vielä rautakaudella asunut Suomessa huomattavasti nykyistä etelämpänä.
Ensimmäinen tutkimus Suomen muinaisten asukkaiden DNA:sta on julkaistu. Tulokset osoittavat, että Suomeen on virrannut runsaasti geeniperimää Siperiasta asti.
Siperialaista geeniainesta nähdään Kuolan niemimaan asukkaissa noin 4 000 vuoden takaa, ja myöhemmin sitä on levinnyt myös Suomeen. Tutkimus vahvistaa lisäksi, että geneettisesti saamelaisten kaltaista väestöä on vielä rautakaudella asunut Suomessa huomattavasti nykyistä etelämpänä.
Tutkimuksessa vertaillut geneettiset näytteet ovat peräisin ihmisluista: 3 500 vuotta vanhasta hautapaikasta Kuolan niemimaalta ja 1 500 vuotta vanhasta Etelä-Pohjanmaalta löydetystä Levänluhdan vesikalmistosta. Kaikista näytteistä löytyy samaa siperialaista perimää.
Si­pe­ria­lai­nen al­ku­pe­rä nä­kyy ny­ky­ään­kin. Muinais-DNA:ta on verrattu myös nykyväestöihin. Saamelaisissa, suomalaisissa ja muissa uralilaisen kieliperheen väestöissä siperialainen alkuperä on yhä näkyvissä.
– Se on tosin sekoittunut muuhun eurooppalaiseen perimään. Tämän päivän saamelaiset edustavat siperialaista perimää vahvemmin kuin yksikään toinen väestö Euroopassa. Kaikista nykyisistä kansoista muinaista siperialaista perimää on eniten Pohjois-Siperiassa elävillä Nganasan-väestön edustajilla, sanoo SUGRIGE-hankkeen johtaja Päivi Onkamo Helsingin ja Turun yliopistoista.
Tulosten perusteella voidaan olettaa, että muinaisen Siperian väestön ja Suomessa eläneiden pronssi- ja rautakautisten yhteisöjen elintavoilla, kielillä ja kulttuurilla on saattanut pitkästä välimatkasta huolimatta olla runsaasti tekemistä toistensa kanssa. Osa väestöstä on voinut liikkua laajalti kauppaa käyden ja vaihdellen asutuksiaan vuodenaikojen mukaan.
Le­vän­luh­dan kal­mis­toon hau­da­tut muis­tut­ta­vat eni­ten saa­me­lai­sia. Tutkimuksessa pystyttiin selvittämään koko perimä eli genomi yhdentoista ihmisyksilön luista. Kuolan niemimaalta saatiin kuuden henkilön luut 3 500 vuotta vanhasta hautauksesta ja kahden henkilön luut 1700–1800-luvun hautapaikasta.

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: