Lapuan laki -dokumentti

Hallitus Sääntö ja Kylän Asetus, Lapuan Pitäjäsä, laitetut wuonna 1843.

                            Waasasa, 1844. Wolffin kirjapainosa.   

       

                         Hallitus Sääntö Päätös.


Lapuan laki

Lapuan lain nimiölehti

Sittekuin Lapuan Pitäjän Asukaat, yhteisesä Pitäjän Kokouksesa 2:na päiwänä Syyskuusa sisälle olewana wuonna, yksimielisesti owat sopineet erinäisten Hallitus Sääntöin ottamisesta, sekä järjestyksen ja siiwon pitämiseksi, että myös niitten monellaisten pahennusten estämiseksi, joitten kautta rauha ja yhteinen lewollisuus tuo tuostakin Pitäjäsä owat pilatut, ja owat mainitun suostumuksen minulle wahwistettawaksi jättäneet, olen minä asianomainsille jälkeenelettäwäksi säätänyt täsä seuraawat:

§. 1.

Niitten määräysten waarinottamiseksi, jotka owat Pitäjälle wahwistetusa Kylän Asetuksesa, ja rauhan ja järjestyksen pitämiseksi Pitäjäsä, pitää kusakin kyläkunnasa oleman yksi kylän Päällysmies ja kaksi Apumiestä, päällysmiehelle apuna, jotka yhteisesä Pitäjän kokouksesa walitaan niistä kyläkunnan Talon Isännistä, joilla tietään olewan todellinen ja siiwo käytös. Jos kuoleman tapauksen, poismuuttamisen, pahan käytöksen eli muun laillisen syyn kautta kylän Päällysmies eli Apumiehet jouttuwat wirastansa erotettawiksi, niin ilmotetaan se Päällysmieheltä eli, jos walitus on sitä wastaan, joltakin kylänmiehistä Kirkkoherralle Seurakunnasa, joka toimittaa uuden walitsemisen. Päällysmiehen poisollesa, jos sitä wastaan tulee kanne, jos sillä on laillinen este eli wiran awoinna ollesa, owat Apumiehet sen siasa.

Päällysmies ja apumiehet, jotka näin owat walitut, eiwät saa ilman laillista estettä olla rupiamata tähän wirkaan, eli laimin lyödä mitään siitä mitä siinä heidän welwollisuuteensa tulee kolmen hopia Ruplan sakon haastolla.

§. 2.

Kylän Päällysmiesten ja Apumiesten welwollisuus on, aluskunnasansa todella pitää järjestystä ja siiwoa, tarkasti tiedustella kaikkia rikoksia ja wikoja, joisa elettänee ja kohta Kruunun Palwelialle ilmottaa tarkalla edesannolla kaikista rikokseen osallista ja asian selitykseen kuuluwista.

Niitten pitää myös kattoa perään, että Pitäjän kokouksen Päätökset 26:sta päiwästä Loka kusa 1818 ja 17 päiwästä Touko kuusa 1842, Läänin Hallitukselta wahwistetut, edellinen 12 päiwänä Touko kuusa 1819 koskewa kieltoa palkollisille ämapäisesti erauta palweluksestansa ennenkuin laillinen muuton aika sisällä on eli pitemmältä, kuin tulee, sinä aikana poisolla otetusta palweluksestansa, niinkuin isännillekin sitä sallia, ja jälkimmäinen Päätöksen kautta 25 päiwänä Elo kuusa 1842, jonka kautta määrätään edeswastaus niille, jotka tarpeeta, omistajan luwata ottawa toisen hewosta ratsastaaksensa ja ajaaksensa, eli antawat luwan semmosen sopimattomuuden harjottamiseen, tulewat oikein jälkeeneletyiksi ja waarinotetuiksi, ynnä tähän alle sisälleotettuin eli muitten Pitäjälle jo ulosannettuin eli toiste ulosannettawain Hallitus Sääntöin kanssa; että Henkiluguisa kaikki, jotka kyläkunnasa asuwat ja oleskelewat, tulewat oikein ilmiannetuiksi ja ettei ketään oteta kyläkuntaan, ennenkuin niitten Pitäjään muuttamiseen on laillisesti suostuttu; ettei kukaan saa, sen edeswastauksen haastolla, jonka laki määrää, antaa päällensä hengille kirjoittaa palkollisia, joita ej oikein pidetä palweluksesansa, ja ruualla ja asunhuoneella warusteta; että kukin wasituisesti asuu ja työtä tekee niisä paikoisa, joihin he owat hengille kirjoitetut, eiwätkä saa työttömyydesä eli irstaisuudesa ympäri juoksennella, josta kaikesta pitää aluskuntaan kuuluwalle kruunun palwelialle ilmoitettaman, että rikoksen alainen tulisi saamaan laillisen rangaistuksen. Niin pitää myös kylän Päällysmiehen ja apumiesten tarkasti peräänkattoa ettei irtanaiset ja tuntemattamat henget saisi tilaa kyläkunnasa säilytettää ja oleskella, ja, jos semmosta hawaitaan, ne kohta kruunun Nimismiehelle ilmi antaa eli, jos ne owat syystä epäluulon alaisia, ne talteen ottaa, ja wiiwyttelemätä Nimismiehen haltuun laittaa.

§. 3.

Jos kylän Päällysmies eli apumiehet, tappelun eli muun siiwottomuden alla, tahtowat apua kyläkunnan Isänniltä järjestyksen laittamiseksi, olkoon kukin isäntä welwollinen sitä apua antamaan, kolmen hopia Ruplan sakon haastolla.

§. 4.

Ittekunkin tulee antaa kylän Päällysmiehelle ja apumiehille, heidän wirkaansa toimittaisa, welwollinen kunnia. Joka sitä wastaan rikkoo, sakotettakoon wiidestäkymmenestä kopeikasta aina kolmeen Ruplaan hopiasa, sen jälkeen kuinka rikos on. Sama laki olkoon sille, joka yhteisesä kylän kokouksesa sanoilla eli käytöksillä hävyttömästi ittensä käyttää; mutta se, joka waroituksella ei anna oikasta ittiänsä, waan pilaa sen järjestyksen ja rauhan, joka kokouksesa on tarpeellinen, eli sinne tulee juowuksisa, mahtaa Päällysmieheltä eli siltä, joka sen siasa on, kohta kokouksesta poiskäskettää, ja pitää rikos, ynnä läsnäolleitten, kelpaawain wierasten miesten kanssa, sitten Nimismiehelle edesannettaman, Tuomioistuimen edesä laillisesa järjestyksesä päällekannettawaksi.

§. 5.

Koska yhteinen laki jo määrää edeswastauksen waromattomasta walkian pitelemisestä, niin hywin halmeita polttaisa kuin muuten ulko ilmasa ja kyläin sisällä, olkoot Päällysmiehet ja apumiehet welwolliset waara walkian ja niitten wahinkoin estämiseksi, jotka siitä kylänmiehille saattawat tapahtua, tarkasti peräänkattomaan, ettei mikään rikos siihen kuuluwia asetuksia wastaan, mahda edeswastaukseta jäädä, waikkei wahinkotakaan tapahtuisi. Sentähden pitää itsekukin, joka ulkona huonetta pitää walkiaa muusa kuin lyhdysä; joka tawataan pihoilla, stallisa, nawetasa, ladosa eli muisa ulko-huoneisa tulikekäleellä, päret-soitolla eli muulla semmosella, jättää walkian sammuttamata eli ilman tarkkaa peräänkattomista riiheen, saunaan, pajaan eli ulkona maalle; joka polttaa tupakkia stallisa, nawetasa eli ulkohuoneisa, joisa eläimen eloa eli muita palawia aineita pidetään ja ilman sitä kowan tuulen eli pitkän poudan ajalla ulkona huonetta, olkoon asuma- eli tarha-pihalla, laitettaman lailliseen edeswastaukseen, ja, jos Lain säännöt eivät sowi joka kerralta sakotettaman yksi Rupla hopiasa.

§. 6.

Pitäjänmiesten suostumuksen jälkeen 7 päiwänä Syyskuusa 1822, joka 2 päiwänä Joulu kuusa samana wuonna on Läänin Hallitukselta wahwistettu, tulee Päällysmiehen ja apumiesten, joka wuosi ennen riihten puimista, pitää katselemus riihten ja riihi pesäin yli, joitten silloin pitää olla täydellisesti kelpaawina, jos palon apua kärsityn palo wahingon edestä tahdotaan saada. Samati pitää Touko kusa joka wuosi kaikki walkian pito paikat ja tornit katsottaman ja waadittaman, että kaikkiniisä löytyt wiat lyhyen määrä- ajan sisällä korjattaisiin, ennenkuin niisä walkiaa saadaan pitää, wiiden hopia Ruplan sakon haastolla; ja mahdetaan se walkian pito-paikka, joka kattelmus miehiltä niin huonoksi hawaitaan, että walkian waara siitä pian saattaa tapahtua, kohta kelpaamattomaksi tehtää.
Samalla kerralla pitää kaikki tornin piiput olla tarpeeksi siiwottuina ja katot asuma pihan ympärillä ja sitä likinnä olewain huonetten puhtaiksi lakaistuina, kolmen hopia Ruplan sakon  haastolla sille, joka sen laiminlyöpi.

§. 7.

Se elikkä ne työtätekewästä kansasta, jotka, ilman laillista ja tarpeellista asiata, kello kymmenen jälkeen ehtoolla 1:stä päiwästä Touko kuusa 1:seen päiwään Syyskuusa, ja kello yhdeksän jälkeen ehtoolla muulla ajalla wuodesa oleskelewat pois kotoa, langetettakoon kahden hopia Ruplan sakkoon joka kerralta kuin he niin tawataan.

§. 8.

Ittekukin, joka muitten pihoilla, kylän teillä ja kylän raiteilla tawataan luikkaawana ja ääntelewänä, eli sanoilla ja käytöksillä toista häwäisewänä olkoon saman edeswastauksen alainen, jonka yhteinen Laki Pahanteon Kaaren 21 Lukua 8 §. määrää sille, joka luikkaa yhteisellä tiellä.

§. 9.

Se Isäntä, joka Arkio- ja Kiellettyinä Pyhä päiwinä sallii kotona olewain lastensa eli palkkawäkensä olla pois työstä ja hyödyllisestä askaroimisesta, eli antaa tilan muitten lapsille ja palkkawäelle tykönänsä joutilaina olemisella ja ilman laillista asiata kuluttaa aikaa, pitää, niinkuin 10 §. Keisarillisesa Asetuksesa juopumusta ja wäkewäin juomain nautintoa wastaan j.n.e.  6/18 Maaliskuusa 1829 määrää niille työtätekewäistä kansasta, jotka kuuluttawat niitä päiwiä laiskuudesa ja irstaisuudesa, sentähden sakotettaman kolme Ruplaa hopiasa ensi kerralta, kuusi Ruplaa toiselta kerralta ja kaksitoista Ruplaa hopiasa kolmannelta ja joka keralta sen jälkeen. Ja tule Isäntä, joka ei rangaistawaksi edesanna sellaista palkollistensa wapa päiwäin pitämistä, pidettäwänä niinkuin se olisi siihen luwan antanut.

§. 10.

Se, joka huoneisansa eli pihallansa sallii suuremman eli pienemmän joukon joutilaita ihmisiä, tarpeeta ja huikkaillen, juopumusta, speliä ja meikkaamista harjoittain eli muutoin ittiänsä siiwottomasti käyttäin oleskella, sakotettakoon wiisi Ruplaa hopiasa ilman laillista edeswastausta.

§. 11.

Sunnuntai- ja Juhla- ja Lukukinkeripäiwinä ei saada pitää häitä, naittajaisia, hyppy kokouksia eli muita ryhisewiä ajankuluja Neljän Ruplan kahdeksankymmenen kopeikan hopiasa sakon haastolla sille, joka sellaisiin laitoksiin kiellettyinä aikona antaa huoneensa; mutta joka mainituisa laitoksisa oleskelee sakotettakoon yksi Rupla hopiasa.

§. 12.

Se, joka kuttumata tulee häihin ja muihin pitoihin, sakotettakoon siitä kaksi Ruplaa hopiasa ja kaksinkertaisesti jos se ei Päällysmiehen, Apumiehen eli Isännän käskyllä kohta mene kotiansa.

§. 13.

Se tawattomuus, että sekä kuttutut että kuttumattomat wieraat häisä antawat Morsius-parille raha lahjoja ja sen eteen wiinalla juotetaan, olkoon kokonaan kielletty; jonkatähden myös ylkä eli Morsian, joka itte eli muitten kautta sellaisia lahjoja wastaanottaa, niinkuin se Isäntäkin, joka sellaista kokoamista sallii, langetettakoon wiiden hopia Ruplan sakkoon, niinkuin ittekukin muu, joka sellaiseen kokoamiseen rupiaa.

§. 14.

Pitäjänmiesten yhteisesä Pitäjän kokouksesa 17 päiwänä Touko kuusa 1842 tehdyn, minulta 25 päiwänä Elo kuusa samana wuonna wahwistetun Päätöksen jälkeen pitää ittekukin, joka omistajan luwata, tarpeeta ajettawaksi eli rattastettawaksi ottaa toisen hewosen, joka kerralta sakotettaman wiisi Ruplaa hopiasa ilman laillista edeswastausta ja wahingon palkkiota. Ne wanhemmat ja Isännät, jotka lapsillensa ja palkkawäellensä antawat luwan sellaisen sopimattomuuden harjoittamiseen, langetettakoon kolmen hopia Ruplan sakkoon; ja pitää wanhempain wastata ne sakot, joihin heidän kotona olewat lapsensa tämmöisen rikoksen tähden tuomitaan.

§. 15.

Isännän pitää wastata ne sakot, joihin sen palkollinen rikosten tähden tätä Hallitus järjestystä wastaan langetetaan, olkoon Isännällä kuitenkin oikeus palkollisen sowitusta wuosi palkasta pidättää wahinkonsa, eikä pidä siitä päästämän waikka edesannettaisiin ettei ole sitä tietty eli että koko palkka jo ennen olisi maksettu; kuitenkin myönnetään Isännälle oikeus, että tarpeellisten waatetteen hankkimiseksi eli muihin wälttämättömiin tarpeisiin, palkolliselle wähittäin antaa rahaa, wastaawaa puolta wuoden palkkaa, niin että Isännän edeswastausta palkollisen sakoista ei saateta waatia korkiammalle kuin puoleen wuoden palkkaan.

Ja pitää Kruunun Palwelian Lapuan Pitäjäsä wirkansa uhalla tarkasti peräänkattoa, että kaikki mitä täsä edellä on määrätty tulee jälkeeneletyksi ja kaikista rikoksista sitä wastaan kohta oikiasa järjestyksesä tygöpuhutella ja, että tämä Päätös wiiwyttelemätä ja toiste kerta wuodesa Pitäjän kaikisa kirkoisa yhteisen kansan tiedoksi, tulee kuuluutetuksi. Ja pitää pian laitettawasa Pitäjän kokouksesa ne 1 §. mainitut kylän Päällysmiehet ja Apumiehet walittaman. Waasan maan Kansliiasta 24 päiwänä Loka kuusa 1843.

C. CRONSTEDT.

R. Stjerncrantz.

 

Kylän Asetus, wahwistettu

Kihlakunnan oikeudelta 8 päiwänä

Helmikuusa 1843.

§. 1.

Tämä §. on yhtä 1 §.  kanssa Hallitus Säännösä, kuitenkin sillä eroituksella että täsä ilmotetaan kylän Päällysmiehiä ja apumiehiä, jotka owat kylän oikeus, walittawan joka kolmas wuosi.

§. 2.

Tämäkin §. on poisjätetty; sillä samasta asiasta, kuin täsä, on jo puhuttu Hallitus Säännön  1 §.

§. 3.

Kylän Päällysmiehellä on walta, koska tarwe waatii ja joku kyläkunnasa pyytää, yhteenkuttua kylänmiehiä kylän oikeuteen keskustelemaan maan miehen töitä ja hywiä tapoja koskewista asioista.

§. 4.

Tämä yhteenkuttuminen tapahtuu kapulan kautta, joka pidetään Päällysmiehen hallusa. Ja pitää se Päällysmieheltä uloslähetettynä, määrätyn wuoron jälkeen, wiiwyttelemätä kylällisten kesken kuljetettaman. Joka tämän laiminlyöpi sakotettakoon ensi kerralta neljätoista kopeikkaa hopiasa ja toiselta kerralta yhtä paljo tykö; mutta jos kapula jonkun huolettomuuden kautta tulee hukkaan sakotettakoon se huoletoin wiisikymmentä kopeikkaa hopiasa.

§. 5.

Jos maan asuwitten wälillä,  jotka kuuluwat eri Päällysmiesten aluskuntiin, tulisi kysymys asioista, jotka kylän oikeus saattaa oikasta, olkoon, yhdellä asiaan kuuluwalla Päällysmiehellä walta käskeä muitten kyläin Päällysmiehiä, ynnä itte kanssansa, määrä päiwäksi ja paikalle yhteenkuttua kaikkia asianomaisia, josa saapuilla olewilla siihen kelpaawilla Päällysmiehillä ja apumiehillä olkoon walta asiata tutkia ja päättää.

§. 6.

Kapulan kyläkunnasa ympäri kuljetettua pitää kustakin perhekunnasta asujamen itte eli asiamiehen kautta määrätyllä kokous paikalla ja tiimalla kohta ittensä löydyttää, kuulemasa mitä Päällysmies käskenee.  Jos joku ilman laillista estettä siitä pois on, sakotettakoon kuusi kopeikkaa hopiasa ja olkoon poisolewa welkapää Päällysmieheltä tiedustelemaan mitää kokouksesa päätetty eli muutoin käsketty on, olkoon myös sitten welkapää, juuri kuin itte saapuilla ollut kokouksesa, kaikin puolin päätöksen jälkeen elämään.

§. 7.

Päällysmies eli apumies, joka lailliseta syytä yhteenkuttutusta kylänkokouksesta pois on, sakotettakoon wiisitoista kopeikkaa hopiasa.

§. 8.

Että kukin saisi nauttia rauhan ja suojan tiluksillensa, pitää kaikki aidat, olkoot kiwestä eli aidaksista, pihain, peltoin, niittyin ja hakain ympärillä pidettämän täydellisesti hywäsä woimasa, jota warten Päällysmiehen apumiestensä kanssa, syksyllä ja kewäällä eli usiamminkin wuodesa, jos tarwe waatii ja joku kylänmiehistä tahtoo, tulee pitää aitain kattelemusta, josa kaikki wikapaikat tarkasti owat peräänkattottawat. Joka silloin kelpaamattomaksi löytään, pitää asianomaiselta sen ajan sisällä, jonka Päällysmies määrää, täydelliseen woimaan laitettaman. Jos joku tämän laiminlyöpi sakotettakoon kaksi kopeikkaa hopiasa joka syllältä ja palkitkoon siitä tulleen wahingon. Päällysmies olkoon myös welkapää näin laiminlyöty työnteko wastahakoisen makson päälle teettämään: peräänkattokoonkin tarkasti, ettei kellekkään wääryyttä tapahdu, waan että kukin pitää aitansa Lain jälkeen.

§. 9.

Jos aita pellon eli niityn, haan eli laitumen ympäriltä tuulelta kaataan eli muutoin nähdään kelwottomaksi, pitää se kohta wiiwyttelemätä awulliseksi laitettaman. Joka, taikka itte siitä tiedon saatua, eli Päällysmieheltä, taikka joltakin kylällisistä tygösanottuna, laiminlyöpi sen, sakotettakoon kaksi kopeikkaa hopiasa joka syllältä ja palkitkoon wahingon, Päällysmiehen ja apumiesten arwion jälkeen.

§. 10.

Kaikki tarwittawat Hilat owat niin woimasa pidettäwät, ettei mitkään eläimet niistä pääse sisälle, wiidentoista kopeikan hopiasa sakon haastolla ja wahingon palkiolla, semmosen arwion jälkeen, josta ennen on määrätty. Saman sakon haastolla pitää kaikki weräjät ja talwi teillä awatut paikat kohta kewäällä tukittaman ja se tukittu yhdistettämän ja yhtäläisesti aidan kanssa ylöspantaman, ettei pahanretkiset ihmiset, niin huokiasti kuin tawallisesta weräjästä, saattaisi poisottaa aidaksia. Tehdä weräjää yhteiseen aitaan, josta ei laillista kulkua ole, olkoon peräti kielletty. Osamies, joka sellaisen weräjän eli awauksen tekee, sakotettakoon yhdellä Ruplalla wiidellätoista kopeikalla hopiasa.

§. 11.

Että ojia sitä suuremmalla hyödytyksellä saatettaisiin laittaa ja woimasa pitää, tulee ojain kattelemus, jos sitä tahdotaan, ainakin kahdesti wuodesa pidettäwäksi, ensin kewäällä, kuin routa on maasta sulanut, että parhaite ja tarkite nähtäisiin mihin wesi pysähtyy ja mistä sen paras kulku olisi;  Ja toisen kerran syksyllä, jolloin on tarkasti peräänkattottawana, kuinka kukin niin omaksi, kuin kylällistensä hyödytykseksi ja hyväksi on täyttänyt täytettäwänsä.

§. 12.

Ne lasku ja raja ojat, jotka Päällysmies ja apumiehet näkewät tarpeelliseksi, pitää aina woimasa pidettämän, että wesi niisä pääsee wapaasti ja estämätä juoksemaan;  mutta kusa niin tapahtuisi, että rajalla olewain maat ottawat wastaan ja estäwät weden juoksun, olkoot he welwolliset, maittensa läpi kaiwamaan weden juoksulle kyllää lewiän ja sywän ojan. Joka tygösanottuna tämän laiminlyöpi eli on tekemätä, sakotettakoon kaksi kopeikkaa hopiasa joka syllältä ja masakoon siihen erittäin ojittama palkan.

§. 13.

Jos joku kylänmiesten kylän oikeudesa suostumata patoaa ja tukkii auki luodun lasku ojan sakotettakoon yksi Rupla wiisikymmentä kopeikkaa hopiasa.

§. 14.

Kuin Päällysmies, kylwön aikana syksyllä, on käskyn antanut kylällisillensä, pitää yhteisen kylwö wainion aidat, wuorokauden sisällä siitä, kolmenkymmenen kopeikan hopiasa sakon haastolla, warattaman. Jos joku kylwön tehtyä sinne päästää eläimensä, sakotettakoon wahingon kaksinkertaisesti. Ja olkoon samalla sakon haastolla kielletty sänki wainion ympäriltä awata, jollei kaikki kylälliset ole siihen suostuneet.

§. 15.

Elköön kukaan maan sulana ollesa eli muutoin laskeko eläimiä yhteiseen oraswainioon syötettäwiksi ennenkuin Päällysmies on yhteenkuttunut kylälliset ja ne owat arwanneet sen wahingota saattawan tapahtua, joka sen muutoin tekee, sakotettakoon joka kerralta wiisitoista kopeikkaa hopiasa kultakin eläimeltä, sinne niin lasketulta, ja palkitkoon wahingon arwion jälkeen.

§. 16.

Niinkuin siitä ei ole wähää wahingota, että hewoisia ja muita eläimiä kewäällä, roudan lähdettyä maasta, eli kesällä ennen heinäntekoa, päästetään yhteisiin niittyin syömään, niin tulee se erityisetä suostumukseta peräti kielletyksi. Joka tätä wastaan rikkoo, sakotettakoon kultakin eläimeltä, joka kerralta, kolmekymmentä kopeikkaa hopiasa ja palkitkoon wahingon kaksinkertaisesti.  Jos se tehdään siltä, jolla ei ole osaa niittyyn, sakotettakoon kaksinkertaisesti ja palkitkoon wahingon, niinkuin sanottu on. Jos paimen wie eläimiä sellaiseen niittyyn sakotetsakoon samalla tawalla.

§. 17.

Ettei niityt syksyllä tulisi kowin järsityiksi ja poljetuiksi, josta sangen suuri wahinko ja wähennys tulewan wuoden kaswolle tapahtuu, olkoon kaikki yhteisten niittyin syöttäminen ennen ensimmäistä päiwää Syyskuusa kielletty, ja jos joku sitä wastaan rikkoo, sakotettakoon wiisitoista kopeikkaa hopiasa kultakin sisälle päästetyltä eläimeltä ja olkoon kuitenkin welwoitettu eläimet kohta poisottamaan.

§. 18.

Kuin alhaiset ja märjät niityt eläinten syötöstä, joka ei saata tapahtua wahingolliseta polkemiseta ja sotkemiseta, kokonaan pilataan; niin pitää Päällysmiehen apumiestensä kanssa syksyllä katselemuksen kautta eroittaa ne niityt, jotka niin alhaisia owat ettei niitä wahingota saateta syötettää. Joka eläimiä semmoseen eroitettuun niittyyn laskee, sakotettakoon kultakin eläimeltä kolmekymmentä kopeikkaa hopiasaa.

§. 19.

Jos yksi eli usiampi Talon asujain aitaa suuremman eli wähemmän osan maastansa laitumeksi eli haoiksi ja joku muu sinne päästää eläimiä sakotettakoon niinkuin 17 §. määrää. Jos se tehdään aitaamattomalle maalle, johon ei osaa ole, sakotettakoon puolta vähemmin.

§. 20.

Jos päällysmies taikka itte näkee tarpeelliseksi eli joltakin muulta muistutetaan, antamaan pelloilta ja warsinkin kylwöwainiolta laskia liikaa wettä, joka lumen paljoudelta kewäällä padottuu, niin pitää mies kustakin kattilakunnasta siinä kyläsä, jonka maat owat siinä yhteisyydesä, määrä aikana ja paikalla löydyttää ittensä sitä työtä tekemään. Jos joku sen laiminlyöpi eli pois menee ennenkuin työ on täytetty, sakotettakoon wiisitoista kopeikkaa hopiasa, ja ilman sitä maksakoon Päällysmiehen ja apumiesten kohtinaisen arwion jälkeen niille, jotka työn sen edestä owat tehneet.

§. 21.

Päällysmiehen ja kaikkein kylällisten tulee tarkasti peräänkattoa, että kaikki sarat, niin pelto kuin niitty, niin haka kuin mettä, raja käynnin ja pantuin raja merkein jälkeen oikein pidetään, ja pitää rajamerkit wälttämättömästi olla kiwestä; sillä puu-paalut sekä mätänewät ja saattawat huolettomalta ja pahan-ilkiseltä wäeltä pian siirrettää.

§. 22.

Kaikki maitten sisällä ja kyläkunnalle tarpeelliset tiet pitää kylällisten kesken jaettaman. Sitte pitäköön kukin tie osansa woimasa. Jos joku tiedon saatua eli Päällysmieheltä tygösanottuna, hänelle jaetun silta- eli tie-osan olewan kelpaamattomana, laiminlyöpi sitä korjata, sakotettakoon kuusikymmentä kopeikkaa hopiasa. Jos se wieläkin on wastahakoinen, olkoon Päällysmiehellä apumiesten kanssa walta palkalla kelpaamatoin korjauttaa, ja sitte wastahakoiselta kohtinaisen arwion jälkeen ulosottaa palkka ja sakot.

§. 23.

Ettei niitty ketoa kowin poljettaisi ja pilattaisi, älköön olko kenenkään sallittu, kewäällä eli syksyllä, roudan maasta poisollesa, ajaa niitä niittyjä myöten, joisa ei ole yhteistä kulku-tietä; ja jos aidat semmosten niittyin ympärillä owat korjattawat ja uusittawat, pitää aidaksia siihen roudan maasa ollesa ajettaman. Älköön liion kukaan niillä niityillä, joisa kulku-tie on, ajako muualta , kuin tietä myöten. Jos joku tekee toisin, sakotettakoon kultakin kerralta kolmekymmentä kopeikaa hopiasa.

§. 24.

Kusa tawallinen on, että kylälliset yhteisesti johonkin paikkaan eli aitaukseen kylwäwät herneitä eli nauriita, ei pidä kenenkään sallia lastensa eli muitten noukkia herneitä keitettäwiksi; waan pitää, jos se on sallittawa, siitä tieto annettaman kaikille kylällisille, ettei kellekkään wäärin tehtäisi eli kylällisten pellot poljettaisi. Joka tätä wastaan rikkoo, sakotettakoon kultakin kerralta kuusi kopeikkaa hopiasa, ja wanhemmat, joittenka lapset tätä wastaan rikkowat, maksakoot niitten sakot.

§. 25.

Kusa karjaa paimennetaan pitää kylänmiesten siitä yhteisesti sopiman, sen jälkeen kuin he sopiwammaksi ja parhaaksi näkewät; eikä pidä kenenkään, jolla on eläimiä samalla laitumella, kolmenkymmenen hopia kopeikan sakon haastolla wetääpyä paimenta pitämästä.

§. 26.

Huoneita rakettaisa pitää waarinotettaman, ettei niitä aseteta kowin liki toisiansa, josta walkian waaroja tapahtuisa on suuri wahinko ja haitta. Eikä saa kukaan uusia huoneita raketa, ennenkuin Päällysmies ja Apumiehet, muitten kylänmiesten neuwolla, owat kattoneet paikat, joisa huoneet parhaite waarata olla saattawat. Niin olkoon myös kielletty raketa walkia waaroja saattawia huoneita, niinkuin saunoja, riihejä ja pajoja kowin likelle asuma- ja karja-pihaa. Joka tätä wastaan rikkoo, sakotettakoon sellaisen huolettomuutensa ja waromattomuutensa tähden kuudestakymmenestä kopeikasta yhteen Ruplaan kahteenkymmeneen kopeikkaan asti hopiasa, sen jälkeen kuinka Päällysmies ja Apumiehet asian arwaawat, ja palkitkoon wahingon, jos se jollekin siitä lie tullut ja olkoon welwollinen siirtämään ne kattomukseta raketut huoneet sopiwaan paikkaan.

§. 27.

Hallitus Säännön 6 §. puhutaan samoista asioista kuin täsä, sentähden on tämän sisällepito pois jätetty. Kuitenkin lisätään täsä se, että riihten ja saunain pesät pitää oleman puolen kyynärää erotetut seinästä ja sen 60 kopeikan hopiasa sakon haastolla, niinkuin myös, että rautapelli eli laaka kiwi pitää pidettämän kunkin riihen uunin suulla, tuli-hiilten ja kipinäin estämiseksi, joista walkian waara saattaisi tulla.

§. 28.

Kusakin Talosa pitää täydesä woimasa pidettämän kaksi tikapuuta ja yhtä monta keksiä ja lyhtyä. Jos joku tämän laimin lyöpi sakotettakoon kultakin puuttuwalta tikapuulta, keksiltä ja lyhdyltä wiisitoista kopeikkaa hopiasa.

§. 29.

Samasta asiasta, kuin täsä, puhutaan Hallitus Säännön 6 §., sentähden sitä ei täsä kerrota.

§. 30.

Jos joka kylänmiehistä ymmärtäisi jotakin, joka ei ainoastansa olisi sopiwaa, waan myös hyödyllistä kyläin ja taloin eduksi, pitää Päällysmiehen yhteenkuttuman kaikki kylälliset ja niitten kanssa siitä keskusteleman. Mutta jos niin tapahtuisi, että usiammat läsnäolewista päättäisiwät, ettei he tahdo siihen parannukseen ruweta, jonka kautta oikiaa-ajattelewan ja hywää tahtowan hywä aikomus tulisi estetyksi, olkoon sillä walta kuttua ulkokylänmiehistä ja kylällisistä kolme ymmärtäwäistä ja taitawata maanwiljeliätä, ynnä jonkun kirjoittaa taitawan miehen kanssa pitämään kattelemusta ja tutkintota; ja jos silloin hawaitaan, että kylälliset kyläsä syytä owat asettuneet sitä wastaan, joka todesta olisi ollut kylälle hyödytykseksi ja woitoksi, sakotettakoon kukin, sen tehnyt, kuusikymmentä kopeikkaa hopiasa, ja ilman sitä olkoon welkapää maksamaan ne, jotka kattelemuksen ja tutkinnon owat pitäneet ja toimittakoon kuitenkin kohta ja niin pian kuin mahdollinen on sitä työtä, jonka se hywää tahtowa tehtäwäksi määrännyt oli.

§. 31.

Jos, kylällisten Päällysmieheltä yhteenkuttuttua ja sowittua työstä, olkoon se mistä laadusta tahtonsa, johon silloin aikowat ruweta, joku kyläkunnasa siihen olisi takaperäinen, wastahakoinen ja huoletoin, jonka kautta toiset työsänsä tulisit estetyiksi, niin älkööt he olko welwolliset sitä hidasta odottamaan, waan olkoot heillä wapaus työnsä täyttää ja huolettomankin osuus siitä tehdä. Ja syyttäköön se ittiänsä siitä wahingosta, jonka hän siitä kärsii, ja palkitkoon taikka muulla työllä, eli kohtuullisella, Päällysmiehiltä ja Apumiehiltä arwatulla maksolla toisten kylänmiesten waiwan, ja sakotettakoon wastahakoisuutensa tähden yhdellä Ruplalla wiidellätoista kopeikalla hopiasa; mutta jos joku muu uuttera ja toimelias asukas kyläsä kohdanneen wahingon ja köyhyyden eli muun kykenemättömyyden tähden ei ennättäisi täyttää työtänsä, jota kylän hyöty ja tarwe waatii, saakoon se apua kylällisiltä.

§. 32.

Niisä kylisä, joisa Puuställeja on, pitää niitten haltiain eli asujain oleman welwoitetut, kaikisa mitä tämä kylän asetus määrää, niinkuin muutkin maanwiljeliät tottelemaan kylän oikeuden päätöstä.

§. 33.

Ettei Talon asukasten mettät tulisi häwitetyiksi luwan saamattomain ihmisten wahingoittamisen kautta, jotka harjoittawat luwatointa Potaskan ja tärpätin walmistamista, ja mettän walkiain estämiseksi, olkoon kukin sekä maan omistaja että sen ala kuuluwat kielletty niin hywin mettäsä polttamasta tuhkaa kuin kotona keittämästä potaskaa, niinkuin myös kokoamasta pihkaa ja siitä tekemästä hartsia ja tärpättiä, ennenkuin se Pappein kautta on antanut aikomuksensa kirkosa kuuluuttaa, ynnä paikan kanssa, josa se aikoo tuhkaa ja hartsia laittaa. Älköön liion kellään olko oikeuutta keittää potaskata ja laittaa tärpättiä ostestusta tuhasta eli pihasta ennenkuin hän on wakuutettu sen tuhan polttamisen ja pihan kokoamisen tapahtuneen myyjältä täsä määrätyn kuulutuksen jälkeen seurakunnasa. Jos jollakin, joka ei edellä määrätyllä tawalla ole menetellyt, löytyy potaskata, pihkaa, hartsia eli tärpättiä, olkoon kaluansa paitsi, edesantajalle yksinomaksi, ja olkoot kylän Päällysmiehet Apumiestensä kanssa pikaisena apuna edesantajalle, kiellettyä kalua omistajalta poisottamasa, jos heitä siihen waaditaan. Jos Päällysmiestä eli Apumiehiä sellaisesa toimituksesa kohdellaisiin häpiällisillä sanoilla eli tappeluksella, sakotettakoon rikoksen alainen, ilman laillista edeswastausta, edellisesä tapauksesa kuusikymmentä kopeikkaa ja jälkimmäisesä yhden Ruplan wiisitoista kopeikkaa hopiasa. Kesä- Heinä- Elo- ja Syyskuusa olkoon kaikki tuhan poltto aukiosa mettäsä peräti kielletty wiiden Ruplan seittemänkymmenen kahden kopeikan hopiasa sakon haastolla ja kalun poisottamisella.

§. 35.*)

Sillä, joka johonkuun kylän oikeuden Päätökseen olisi tyytymätöin, olkoon oikeuus, ilmoitettuansa se kylän oikeudelle, tulewisa kihlakunnan käräjisä sen yli walittaa; ja stämmäyttäköön sinne riitakumppaninsa; mutta kylän oikeuden Jäseniä ei pidä stämmäyksellä waiwattaman, ellei erinomaisia syitä siihen ole. Jos joku laiminlyöpi ensi käräjisä, kylän oikeuden Päätöksen annettua, asiata kihlakunnan oikeudesa ilmottaa, olkoon puheensa kadottanut.

§. 35.

Koska kaikki lait ja asetukset ilman jälkeen-elämistä owat turhat, sentähden ja tämän kylän asetuksen tarkkaa jälkeenelämistä edesauttamiseksi, pitää Lapuan Pitäjälle walittuin Päällysmiesten, kuttuttuina Pitäjän Kirkkoherralta eli siltä, jonka he siihen määrää, kerta wuodesa yhteentulla, yksistä neuwon Pitäjän Sääty Persoonain ja muitten rehellisten miesten kanssa keskustelemaan ja päättämään kaikellaisista Pitäjän asumisista, eduista ja hywästä, ja hywän järjestyksen ja tapain siiwoamisen laittamisesta.

§. 36.

Täsä joka wuotisesa Päällysmiesten kokouksesa pitää tarkasti tutkittaman, kuinka kaikki Päällysmiehet oikein täyttäwät welwollisuutensa. Ja jos silloin hawaitaan ja yhteisesti tuttuna on, että joku niistä siinä on ollut huoletoin, pitää se asianhaarain jälkeen, taikka sakotettaman waiwasten kassaan yhdestä Ruplasta neljästäkymmenestä kahdesta kopeikasta wiiteen Ruplaan seittemäänkymmeneen kahteen kopeikkaan asti hopiasa elikkä sopiwilla waroituksilla kehoitettamau toiste suuremmalla huolella welwollisuuksiansa täyttämään.

§. 37.

Se Päällysmies, joka laillista estettä ilmoittamata, tästä Päällysmiesten kokouksesta on pois, sakotettakoon yhdellä Ruplalla wiidellätoista kopeikalla hopiasa waiwasten kassaan.

§. 38.

Kaikki täsä kylän asetuksesa määrätyt sakot, paitsi ne, joista ennen toisin on säätty, jaetaan niin: Että Päällysmies ja Apumiehet paremmin peräänkattoaksensa kylän asetuksen jälkeenelämistä, saawat puolet niistä heidän kyläkunnisansa tulleista sakoista, nimittäin, Päällysmies neljännen osan ja kumpikin apumies kahdeksannen osan, ja toinen puoli pitää pantaman Pitäjänmiesten yhteiseksi hywäksi, sillä tawalla kuin Päällysmiehet yhteisisä ja 35 §. määrätyisä kokouksisansa päättäwät. Saadut sakko rahat pitää kultakin kylän Päällysmieheltä tallellettaman ja siltä niistä joka wuosi kylän miehille tili tehtämän. Ja pitää niitten yli tehty ja kylänmiehiltä oikiaksi tunnustettu lasku yhteisisä Päällysmiesten kokouksisa näytettämän, että, kaikkein Päällysmiesten laskuin yhteenpantua, oikia luku niistä Pitäjän yhteiseksi hywäksi määrätyistä rahoista tarkon tiettäisiin. Ja pitää Päällysmiesten näisä yhteisisä kokouksisa myös olla warustettuina sillä osalla sakko rahoista, joka Pitäjälle tulee, ja joka siihen walitulta mieheltä määrättäwiin tarpeisiin pitää tallellettaman.

§. 39.

Kaikki ne sakot, joita sakon alainen ei woi makaa, pitää sen tykönä kyläkunnasa, jonka Päällysmies määrää, wuoden Markegångin jälkeen, työllä ansaittaman.

Wiimmeksi tulee tämä kylän asetus, sen wahwistettua, Suomeksi käännettäwäksi ja Pitäjän kassan makson päälle pränttiin laitettawaksi, ja pitää kunkin eri sawulla olewan Talon Pitäjäsä yksi tälläinen lunastaa ittellensä.
Päällä olewa kylän asetus on laillisesa Pitäjän kokouksesa Lapualla ylösluettu ja kaiken puolesta hywäksi löytty, joka tapahtui Leskelän Talosa Ala-Nurmon kyläsä 17 päiwänä Touko kuusa 1842.

J. D. ALCENIUS.

Gust. Leskelä. Gabr. Sippola. Joh. Ala-Hemming.
Gustaf Rannanjärvi. Elias Hakola.
Erkki Biri. Gabriel Perna.


Helsingin yliopiston kirjastosta kopioinut Reino Kallio


%d bloggers like this: