Karrin ja Harrin Jussi sekä jussipaita

Suomalaisista villapaidoista tunnetuimpia on jussipaita, jonka keskivaiheilla on vinoneliökuviointi. Tätä paitaa, jonka väreinä olivat yleensä luonnonharmaa ja viininpunainen, on käytetty erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Paita näyttää keskeisesti liittyneen näytelmään Pohjalaisia, kuten Marketta Luutonen on perusteellisessa artikkelissaan kuvannut. Vaikka jussipaidasta tuli suomenkielisen pohjalaisuuden symboli, sen juuret ovat silti ruotsinkielisen rannikon neulehistoriassa eli lähinnä korsnäsinpaidassa.

Piirros perinteisestä jussipaidasta. Wikipedia.

Jussipaidasta on kehittynyt eteläpohjalaisen ahkeruuden, sisun, rehellisyyden sekä jopa hulluuden ja uhon vertauskuva. Paita kuvastelee samalla itsenäisen miehen itsetuntoa, mutta lisäksi siinä on häivähdys puukkojunkkariajan kapinamieltä sekä hienostelun ja pintasivistyksen vastaisuutta.
Jussipaidan synnystä on useita teorioita. Niistä yhden mukaan ensimmäinen jussipaita suunniteltiin Lapualla näytelmään Pohjalaisia Harrin Jussin roolia varten. Tämän tiedon mukaan ensimmäisen jussipaidan neuloi lapualainen neiti Petäjä, ja sen puki ensi kertaa ylleen 1914 Jussin roolissaan Jalo Lahdensuo, myöhempi ministeri ja maaherra. Paita oli suunniteltu Kansallismuseossa olleen vanhan villapaidan mukaan. Toisen teorian mukaan pesäpallojoukkueelle etsittiin sopivaa pohjalaista tyyppiä edustavaa paitaa. Lähtökohtana oli tarve valmistaa pohjalaistyyppinen neulepaita sekä näytelmää Pohjalalaisia että pesäpallojoukkuetta varten.  (1)

 

Jussin kahdet kasvot

Jussipaita oli tärkeä neule niin urheilu-, elokuva- kuin näytelmäsankareillekin. Mutta kenestä jussipaita on sitten saanut nimensä ja minkälainen nimihistoria sen taakse kätkeytyy? Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää, kuka tai ketkä ovat Harrin Jussin esikuvia. Se tiedetään vanhastaan, että Harrin Jussi on Pohjalaisia-näytelmän ehkä keskeisin sankari, joka surmasi ilkeämielisen vallesmannin mutta joka itsekin kuoli nimismiehen ampumiin luoteihin.
Harrin Jussin nimen loi Artturi Järviluoma sen kansanlaulujen keräysmatkan tuloksena, jonka hän toteutti yhdessä Toivo Kuulan kanssa Kauhavalle 1907.  Alkuperäisen Jussin henkilöhahmo palautuu kuitenkin Alahärmän Härmänkylään, sillä Pohjalaisten teksti perustuu noin neljältä viidesosaltaan Anton Kankaan 1800- ja 1900-luvun vaihteessa kirjoittaman näytelmän Härmäläisiä käsikirjoitukseen. Artturi Järviluoma sai käsikirjoituksen haltuunsa luultavasti silloin, kun Anton toimi hänen kotiopettajanaan, ja julkaisi 1914 tekstin omissa nimissään jonkin verran muokattuna nimellä Pohjalaisia. (2)
Ensin muutama sana varsin tuntemattomasta Anton Kankaasta, joka oli syntynyt Alahärmän Kankaanpäässä 6.9.1867. Anton oli jo lukioaikanaan lyhentänyt sukunimensä Kankaaksi, sillä hänen vanhempansa olivat talollinen, kirkonisäntä ja lautamies Kaapo (Gabriel) Kankaanpää sekä vaimonsa Vilhelmiina Stroka. Kangas aloitti oppikoulun 1884 Vaasan lyseossa ja oli sen ensimmäisiä alahärmäläisiä oppilaita. Lukion Anton kävi Oulun lyseossa, josta hän pääsi ylioppilaaksi 25-vuotiaana 1892. Sen jälkeen hän opiskeli juridiikkaa ja suomalaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Opinnot jäivät kuitenkin kesken, ja hän siirtyi kansankoulunopettajaksi Kangasniemelle, jossa kuoli keuhkotautiin 1904. (3)
Kankaan Härmäläisten käsikirjoituksessa Jussin sukunimi on muodossa Karri. Nimi on todennäköisesti lähtöisin Kortesjärven Härmän puoleisesta kantatalosta Karri (Skarr), joka oli ainoa senniminen talo koko Suomessa. Vaikka talo sijaitsee Alahärmän naapuripitäjässä, sillä oli kuitenkin tietty yhteys Härmään: Karriin oli saatu emännäksi Antonin naapuri Susanna Hilli. Kankaan tekstille on tyypillistä, että hänen näytelmänsä pohjautuu kotiseudun tapahtumiin ja henkilösuhteisiin.
Karrin Jussin henkilöhahmolle ei sen sijaan voi Härmästä löytää selvää esikuvaa. Häjyjen tappelussa ”maakunnan lukon” voittanut Karrin Jussi muistuttaa nimittäin suuresti klassisten näytelmien sankarihahmoa, mikä osaltaan heijasti Antonin laajaa kirjallisuuden tuntemusta. Vaikka hänen kirjallisuusopintonsa keskeytyivät Helsingin yliopistossa, hän oli joka tapauksessa monivuotisen opiskelunsa aikana tutustunut antiikin kirjallisuuteen kuten Homeroksen, Herodotoksen ja näytelmäkirjailija Plautuksen tuotantoon. Sitä paitsi Härmän omienkin puukkojunkkareiden ”uroteot” saattoivat toisinaan saavuttaa suorastaan sankarillisia mittoja. (4)

Härmän Kankaanpään seutu ennen vuotta 1937. Etualalla Juha Erkinpoika Jäärän eli ”pikkuusen ja häjyn” talo, joka oli ollut asumaton vuodesta 1908 alkaen. Taustalla Kaappo Kankaanpään talo. Kaappo oli Antonin veli. Näistä rakennuksista on jäljellä enää puori, jonka katolla tuolloin oli vellikello. Valokuvaaja Väinö Kankaanpää, kuvan omistaa Kaappo Kankaanpää.

 

Kuka oli Harrin Jussi?

Miksi Artturi Järviluoma muutti Karrin perhekunnan nimet juuri Harriksi? Ehkä peittääkseen Pohjalaisten alkuperän hän vaihtoi monet muutkin Härmäläisten nimet toisiksi. Esimerkiksi Mäkiluoman muorista tuli täysin erilainen nimi Hilapielen Heta. Karrin piika Sannakin muuttui Liisaksi. Luoman suutarista hän teki Niemen suutarin, mikä johtui ehkä siitä, että kansanlaulujen kerääjät asuivat Ernst E. Niemen kotona. Holman Köysti muokattiin Pohjalaisissa Karjanmaan Köystiksi. Karjanlahti oli tähän aikaan yleinen sukunimi Kauhavalla. Toisaalta Karjanmaa-niminen alue sijaitsee myös Nurmossa, jossa Artturin isäkin oli ennen Alavudelle muuttoaan asunut. (5)
On täysi syy olettaa, että Harrin Jussin taustalla on elävä henkilö, jonka kotipaikan täytyy olla nimenomaan Kauhava. Järviluoman omankin ilmoituksen mukaan koko näytelmää ei näet olisi edes syntynyt ilman tähän kuntaan suunnattua kansanlaulujen keräysmatkaa. Kauhavan alkuperäiseen suku- ja talonimistöön Harri ei kuitenkaan kuulu. Sen sijaan Harrin talo on seissyt jo 1500-luvun puolivälistä lähtien Lapuan Haapakoskella, josta suku on sittemmin levittäytynyt myös Kauhavalle.
Jos sivuutamme varhaisimmat vuosisadat, niin ensimmäiseksi myöhemmän ajan perhetapahtumaksi voi laskea talollisenpoika Antti Iisakki Erkinpoika Harrin avioliiton. Hän hankki 1839 emännäkseen Kauhavalta talollisentyttären Elisabet Yrjöntytär Mäenpään. Kun Kauhavalla elivät Antti Iisakin appivanhemmat, niin kanssakäyminen Harrin ja Mäenpään talojen asukkaiden välillä luonnollisesti lisääntyi.
Yhteydenpito johti myös pysyvään muuttoon. Vuonna 1878 Harrin Antti-isännän poika Juha siirtyi asumaan vakituisesti Kauhavalle, jossa hän avioitui. Yhdessä Kaisa-vaimonsa kanssa hänelle syntyi Koppalassa kolme lasta, joista keskimmäinen, vuonna 1887 syntynyt Matias Harri saattaisi teoriassa tulla kysymykseen Jussin esikuvana. Hän oli kuitenkin Kauhavalla ollessaan poikamies ja muutti lopulta Siikaisiin. Sitä paitsi Juha Antinpojan perhe kuului itsellisväestöön, kun taas alkuperäisen Karrin Jussin isä Erkki oli nimenomaan talollinen ja vanginkuljettaja. (6)
Mutta Matiaksen lisäksi Kauhavalla asui tähän aikaan toinenkin Jussin hahmoon sopiva henkilö: talollinen Antti Kustaa Harri. Hän soveltuu selvästi edellistä paremmin Jussin esikuvaksi, sillä hän oli 34-vuotiaana 1907 mies parhaassa iässä ja oli lisäksi vain pari vuotta ennen kansanlaulujen keruumatkaa muuttanut perheineen Lapualta Kauhavalle. Uutena asukkaana hän luonnollisesti herätti ympäristössään uteliaisuutta ja saattoi päästä muutenkin ylimääräisen huomion kohteeksi.
Antti Kustaan esivanhemmat olivat kuitenkin kokeneet pitkän sosiaalisen laskun. Hänen isoisänsä isoisä Iisakki Erkinpoika (s. 1746) ei ollut koskaan päässyt Harrin isännäksi, sillä talon oli perinyt hänen veljensä. Torpan Iisakki silti sai ja hänen jälkeläisensä hallinnoivat pitkään Mäen torppaa, joka sijaitsi Haapakosken Välimäen mäellä lähellä Tiistenjoen kylää. Nykyisin Mäen tilan päärakennus toimii alkoholistien minnesota-hoitolana.
Mäen toisen torppari Erkki Iisakinpojan lesken kuoltua torpan peri Antti Kustaan setä, joten Antin isoisästä Matti Erkinpoika Harrista tuli itsellinen. Antin isä Juho Kustaa Matinpoika avioitui puolestaan Sanna Amalia Mäkelän kanssa, jonka vanhemmat kuuluivat torppariväestöön. Siksi aviopari joutui vaatimattoman yhteiskunnallisen taustansa takia hankkimaan Haapakoskella toimeentulonsa ensin palvelusväkenä ja myöhemmin itsellisinä.
Antti Kustaa Harri syntyi Fossin talossa 1873. Hän nai 1891 puolisokseen torpantytär Maria Kreeta Vainionpään (s. 1866), joka oli kotoisin Haapakosken Pökän kylästä. Sekä Antti että Maria kuuluivat aluksi Erkkilän talon palveluskuntaan, mutta he toimivat piikoina, renkeinä tai itsellisinä myös muissa Haapakosken taloissa, kuten Harrissa, Fossissa, Latvalassa tai Latvateikarissa.
Neljännen lapsen syntymän aikoihin Antti Kustaa muutti Amerikkaan eteläpohjalaiseen tapaan talon rahoja hankkimaan. Amerikan matka näyttikin onnistuneen, sillä 1905 aviopari osti maatilan Koppalan tilasta Kauhavalta. Maria Kreeta ja Antti Kustaa käänsivät näin esivanhempiensa sosiaalisen laskun nousuun ja kohosivat talollisluokkaan. Sankariteko tämäkin. (7)
Kun Artturi Järviluoma muutti Karrin Harriksi, hän oli tietyllä tavalla sidottu siihen henkilökuvaan, jonka Anton Kangas oli luonut Jussista. Ilmeisesti Järviluoman odotukset täyttyivät Antti Kustaan henkilökuvassa, sillä hänestä tuli myöhemmin poliisi. Voi näet olettaa, että Antilla oli jo Kauhavalle tulonsa aikoihin niitä ominaisuuksia, joita sen ajan poliisimieheltä edellytettiin.
Karrin Jussin oikeudentunto oli puolestaan periytynyt hänen kotoaan, sillä Erkki-isä oli vanginkuljettaja. Hänen sekä Antti Kustaan myöhemmät poliisin työt muistuttivat myös toisiaan: molempien toimenkuvaan kuului ensisijaisesti järjestyksenpito ja laillisuuden noudattaminen. Kun sekä Härmäläisten että Pohjalaisten vallesmanni, jonka esikuvana oli Kauhavan–Härmän piirin varanimismies Otto Chorin, luki lakia vain omaksi edukseen, valtasi nurkkaan ahdistetun Jussin mielen häjyjen ajan kapinakiihko ja hän iski kuolettavan puukkonsa esivallan edustajaan. (8)

 

Yhteenveto                   

Edellä olevan perusteella voidaan havaita, että Harrin Jussin henkilöhahmo koostui kahdesta eri lähtökohdasta.  Anton Kangas loi Karrin Jussista perinteisen sankarihahmon klassisten tarinoiden ja ehkä myös paikallisten puukkojunkkareiden toiminnan perustalta.
Hakiessaan Jussille uutta nimeä Artturi Järviluoman oli sovitettava se Kankaan luomaan henkilökuvaan. Siksi hän päätyi antamaan Jussille omista lähtökohdistaan käsin Harri-nimen lapualaissyntyisen nimiperinteen pohjalta. Tätä ratkaisua saattoi osaltaan edesauttaa myös sukunimien samankaltaisuus.
Jussipaidassa puolestaan konkretisoituivat ne eteläpohjalaisuuden perusarvot – joko todelliset tai kuvitteelliset – joita niin Karrin ja kuin Harrinkin Jussi olivat kirjallisina sankarihahmoina muiden ohella tuottaneet. Samalla jussipaitaan siirtyi häjyilykulttuurin keskeinen periaate: se paita päälle puettuna tarkoitti, ettei herrasväkeä eikä virkavaltaa haluttu kovin paljon kumarrella.

 

Viitteet:

  1. Luutonen, Marketta, Harrin Jussin muisto. Jussipaita suomalaisena rooliasuna, s. 133–141. http://sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/monitiet/pdf/luutonen.pdf.
  2. Kallio, Reino, https://historiatieto.wordpress.com/kansannaytelmaan-   pohjalaisia-liittyy-mysteeri/  ; Kangas, Anton, Härmäläisiä. http://www.lonnrot.net/valmiit.html, projekti Lönnrotin julkaisema E-kirja 1602. Rekonstruktion Härmäläisistä on laatinut Timo Kallio.
  3. Wikipedian hakusanat Härmäläisiä, Anton Kangas, Pohjalaisia (näytelmä).
  4. Kallio. Timo, Pohjalaisia näytelmä – Kankaan Antonin Härmäläisiä. https://historiatieto.wordpress.com/anton/
  5. Kallio, Reino, https://historiatieto.wordpress.com/tarua-ja-tutkimusta-pohjalaisten-kirjoittajasta/
  6. Lehtinen, Erkki, Lapuan historia I, Vaasa 1963, s. 654, Lapuan ja Kauhavan rippikirjat vuodesta 1839, syntyneet, vihityt ja kuolleet. Internet.
  7. Lapuan rippikirjat Internetistä 1700- ja 1800-luvulta, Kallio, Reino, Karjalan kunnailta lakeuksien larvamaille, Lahti 2008, s. 65–67.
  8. Kallio, Reino, https://historiatieto.wordpress.com/tarua-ja-tutkimusta-pohjalaisten-kirjoittajasta/ , Anton Kangas (käsikirjoitus), Härmäläisiä, Pietiläinen, Timo, Kauhavan historia I, Saarijärvi 1999, s. 280.                                                                       

                                                                                      Reino Kallio

Julkaistu Eteläpohjalaiset Juuret -lehdessä 3 / 2018 otsikolla Jussipaidan henkilöhistoria.

Mainokset
%d bloggers like this: