Paavolalaiset Simpsiön hautausmaalla

Kirjoittanut  Jorma Kallio

Hautausmaa sijaitsivat entisinä aikoina yleensä kirkon ympäristössä. Lapuan ensimmäinen kirkko valmistui Turjan töyräälle 1555, eli suurin piirtein niihin aikoihin, kun ensimmäinen  paavolalainen asettui asumaan Tiistenjoelle. Todennäköisesti hautausmaa sijaitsi jo tuon ensimmäisen kirkon ympärillä. Varma tieto on, että Saurun talon, eli nykyisen Jokilaakson matkailupuutarhan tontilla, sijainneen Lapuan toisen kirkon ympärillä oli hautausmaa. Tuo toinen kirkko valmistui 1595. Lapuan kolmas, neljäs ja nykyinen viides kirkko ovat sijainneet samalla paikalla Lapuan ja Nurmon jokien yhtymäkohdassa. Kolmas kirkko valmistui 1651, neljäs 1750 ja nykyinen 1827.

Vainajat haudattiin välittömästi kirkon viereen ja osittain myös kirkon lattian alle. Mitä arvokkaammasta vainajasta oli kyse, sitä lähempänä hauta sijaitsi alttaria tai kirkkoa. Lapuan hautausmaa kirkon ympärillä jäi väestön kasvaessa ahtaaksi ja epähygieeniseksi.  Hautausmaa oli huonosti hoidettu ja vainajia haudattiin jopa aivan liian mataliin hautoihin.

Vuonna 1811 seurakunta päätti anoa uuden hautausmaan perustamista. Lainaus anomuksesta: ”puhtaan ilman ja tarpeellisen terveyden saamiseksi kirkonkylään”. Lapualla tuntuu aina syntyvän kiistoja eri rakennusten tai laitosten sijoittamisesta, niin myös hautausmaan. Toiset olivat sitä mieltä, että uusi hautausmaa olisi perustettava lähelle kirkkoa, toiset olivat valmiit siirtämään sen Simpsiölle.

Vuosia kestäneen käsittelyn jälkeen uusi hautausmaa päätettiin perustaa Simpsiölle Matti Saarenpään lahjoittamalle maa-alueelle. Saarenpää varasi lahjoituksessa oikeuden talonsa ja sen alustalaisten väen hautaamiseen Simpsiölle ilmaiseksi. En ole varma onko tuo lahjakirjan ehto vielä voimassa: olenko avioliiton kautta oikeutettu ilmaiseen hautapaikkaan?

Uusi hautausmaa perustettiin Simpsiölle 1825. Päätös oli sinänsä rohkea. Etäälle kirkosta sijoittuvia hautausmaita ei silloin ollut montakaan. Vieläkin monet hautausmaat sijaitsevat kirkon välittömässä yhteydessä. Nykyinen kirkko valmistui kahta vuotta myöhemmin 1827, eli hautausmaan siirrolla ja kirkon rakentamisella oli luonnollinen yhteys. Alkuperäinen Simpsiön hautausmaa osoittautui välittömästi liian pieneksi. Alkuperäinen hautausmaa käsitti vain nykyisen kalmiston kaksi koillista lohkoa. Jo 1850-luvulla todettiin, että samoja hautoja oli avattu ja uusia vainajia oli vanhoihin hautoihin haudattu aivan liian aikaisin. Vuonna 1854 toteutettiin hautausmaan laajennus.

Tiisteläistenkin hautaukset tehtiin Simpsiölle. Käytössä oli niin sukuhautoja kuin myös ns. rivihautoja. Läheskään kaikkiin hautoihin ei pystytetty hautamuistomerkkejä tai sitten ne olivat puisia, jotka ovat kadonneet ajat sitten. Läheskään kaikista Simpsiön hautausmaalle haudattujen vainajien viimeisestä leposijasta ei ole kirjallista tietoa.

Tiistenjoen hautausmaa perustettiin kirkon ympärille vuonna 1928. Eli lähes tarkalleen 100 vuotta Simpsiö oli myös paavolalaisten lopullinen sijoituspaikka. Tietenkin Simpsiöllä sijaitseviin sukuhautoihin on haudattu Tiistellä asuvia vielä kauan oman hautausmaan valmistuttua. Ja varmaan siunataan vieläkin. Sukupolvien kierrosta voimme laskea, kuinka monta esi-isäämme sadan vuoden ajalta on saanut viimeisen leposijansa Simpsiöltä.

Kallion serkkutapaamisen yhteydessä 28.5.2016 vierailimme muutamalla Paavolan suvun haudalla. Kierros kohdistui vain Simpsiön hautausmaa vanhaan osaan. Vuonna 1945 perustettuun tien toisella puolella olevaan uudelle puolelle emme edes käyneet. Vierailukohteiksi oli valittu seuraavien Paavolan talojen haudat: 1) Juhannes, 2) Rinta-Paavola ja nykyisen Mäkisen haudat, 3) Paavolan ja sen vieressä oleva Luoma-Erkkilän haudat, 4) Paavolan nuorempi hauta, jonka vieressä Mäkitalon hauta, 5) Keski-Paavolan hauta, johon on haudattu aina 1950-luvulle saakka Mäkitalon väkeä, 6) Mäki-Paavolan hauta, 7) Kallion hauta (Mäki-Paavolan ja Kallion hautojen lähettyvillä myös Kriivarin ja Yli-Paavolan talojen hautoja) 8) Ala-Paavolan hauta ja viimeisimpänä 9) Keski-Paavolan, eli nykyisen Kivirinnan esivanhempien hauta.

Yhdeksän haudan kierros antaa poikkileikkauksen Paavolan talojen asukkaiden haudoista Simpsiöllä. Kierroksen laajentaminen aiheuttaisi jo paljon sekaannusta ja tälläkin otannalla sukulaissuhteet menevät helposti mielissä sekaisin. Paavolaiset ovat ahkerasti vuosisatojen aikana löytäneet aviopuolisoita toisista Paavolan taloista, joten kaikki ovat sukulaisia keskenään. Esimerkiksi kalliolaisilla löytyy esivanhemmat kaikista kolmesta Paavolan kantatalosta Yli-Paavolasta, Keski-Paavolasta ja Ala-Paavolasta, ja vieläpä moneen kertaan.

Miksi serkkutapaamisen vierailu kohdistui tällä kertaa Simpsiön hautausmaalla eikä Tiistenjoen? Siksi, että sukupolvemme on unohtamassa nämä Simpsiöllä olevat sukulaishaudat. Ehkä tiedämme aivan lähiomaistemme haudat, mutta muiden paavolalaisten haudat ovat jäämässä unholaan.

Toiveena on, että paavolaistenkin haudat tulisivat ”uusiokäyttöön”. Pimeä hautausmaa on ikävä. Kun otamme sukujemme hautoja uudelleen käyttöön, toiveena on, että vanhat muistokivetkin säilyisivät haudoilla. Ne voisivat osaltaan hyvin kertoa sukupolvien kierrosta.

 

 

%d bloggers like this: