Reino Kallio Wikipediassa

Reino Kallio (s. 1939 Lapua[1]) on suomalainen tietokirjailija sekä maakunta- ja paikallishistorioitsija. Hän on sotaorpo.

KOULUTUS JA URA

Kallio valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi 1964, lisensiaatiksi 1978 ja filosofian tohtoriksi 1982. Hän hoiti oppikoulun, lukion ja peruskoulun lehtorinvirkoja 1964–1999 aluksi Pihtiputaalla sekä vuodesta 1970 lähtien Lahdessa (pääasiassa Salpausselän lukiossa) eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Lisäksi hän oli perustamassa Pihtiputaan lukiota ja toimi sen ensimmäisenä rehtorina 1967–1970. Jyväskylän yliopiston historian laitoksen assistenttina hän oli vuoden 1966.[1]

HISTORIOITSIJA

Historiantutkijana Kallio on perehtynyt erityisesti Etelä-Pohjanmaan 1700- ja 1800-luvun historiaan. Hänen väitöskirjansa koski Pohjanmaan kylähallintoa eli oltermannilaitosta, missä yhteydessä hän selvitti kyläjärjestysten ja niistä varsinkin alkuperäisen Lapuan lain(1843) sisällön ja merkityksen. Tutkimustensa perusteella hän loi käsitteet pitäjänlaki ja pitäjäkuri, mutta joutui puukkojunkkariudensynnystä pitkäaikaiseen kiistaan professori Heikki Ylikankaan kanssa.[2]

Käräjäpöytäkirjojen ja paikallisarkistojen lähteiden perusteella Kallio perehtyi Suomen nuorisorikollisuuden syntyhistoriaan sekä loi nykyisen voimassa olevan puukkojunkkariteorian. Siitä on käytetty nimitystä nuorisokapinateoria, joka on lähellä kansainvälisesti tunnetun sosiologin Anthony Giddensin leimaamisteoriaa.[3]   Kallion teorialla on perusteltu muun muassa sosiaalisen syrjäytymiskäsitteen käyttöönottoa ja sisältöä Suomessa. [4]    

Lisäksi hän onnistui yhdessä Timo Kallion kanssa todistamaan tunnetun kansannäytelmän Pohjalaisia todelliseksi kirjoittajaksi alahärmäläinen Anton Kangas. Kallio on julkaissut kymmenkunta historiateosta ja noin 50 tieteellistä tai asia-artikkelia.[4]

JULKAISUJA

  • Vanhan Saarijärven historia. 1972, 2. painos 1987.
  • Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Tutkimus vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen toteuttamisesta. Studia historica Jyväskyläensia 23. 1982.
  • Uuden sivistyksen nousu. Etelä-Pohjanmaan historia V. 1987.
  • Lahden kansa- ja oppikoulut 1870–1975. Lahden historia IV:1. 2005.
  • Häiriköintiä ja henkirikoksia. Eteläpohjalaisnuoret paikallisen kurinpidon kohteena sääty-yhteiskunnan aikana. 2009.

    LÄHTEET

    1.Etelä-Suomen Sanomat 20.8.2009.

    2. Elämä ilman isää. Toimittanut Susanna Nyrhinen. vaasa 2015, s. 142–149

    3. Historiallinen aikakauskirja 1988–89..  Lehtinen, Erkki: Lapuan historia II, s. 69.

%d bloggers like this: